Olen Päivi! Ruokakuvaaja, reseptinikkari, kasvissyöjä ja hyötypuutarhuri kaiken muun ohella. Täältä löydät vegaanisia reseptejä ja ajatuksia ruoasta. Toivottavasti viihdyt! Lukisin mielelläni myös sinun ajatuksistasi, joten jätä kommenttia jos siltä tuntuu :)
Käy katsomassa myös portfolioni ja ota yhteyttä jos tarvitset herkullisia ruokakuvia!
Paluu blogiin ryminällä tämän edullisen ja tosi-helpon tomaattikeiton kanssa! Jos kokkaaminen ei syystä tai toisesta kiinnosta, on tässä ruoka sinun makuun. Resepti ei ole nopea, mutta helpompaa saa hakea! No okei, nuudelipussin keittäminen (tai keitetyn veden kaataminen nuudelien sekaan) on helpompi. Tomaattikeitto ei ole ennen kuulunut omaan repertuaariin, mutta mieli muuttui tämän umamipommin jälkeen. Kokeile ihmeessä helppoa ja edullista joulunpunaista keittoa!
Tämä oudohkolla nimellä varustettu munakoisoruoka on kiinalaisen keittiön aatelia. Legendan mukaan nimi “fish-fragrant” eli kalantuoksuinen viittaa tässä siis kastikkeeseen, jota käytetään yleisesti kalan valmistuksessa. Muuten tällä ruokalajilla ei ole kalan kanssa mitään tekemistä. Tämä munakoiso kelpaa myös niille munakoisokriittisille, näin ainakin olen kuullut. Käytin tässä reseptissä japanilaisia munakoisoja, jotka ovat pitkiä ja ohuita suiroja. Olen ymmärtänyt että on olemassa myös erikseen kiinalaisia munakoisoja, jotka ovat myös kapeita ja mietoja. Reseptiin voi käyttää sitä munakoisoa, joka on saatavilla.
Veriappelsiinihullu täällä, päivää! Veriappelsiinikausi tuntuu vain jatkuvan ja jatkuvan. Sain parin mangoisen juustokakkukokeilun jälkeen päähäni että miksi en kokeilisi veriappelsiinimehulla maustettua juustokakkua. Tämä resepti on kehitetty mielessä pitäen yksinkertaisuus ja lyhyt ainesosalista.
Tämä yksinkertainen mutta maukas pasta syntyy sisiliassa pitkään haudutetusta tomaattikastikkeesta ja friteeratuista munakoisopaloista. Itse vedin hieman mutkia suoraksi ja haudutin tomaattikastiketta noin puoli tuntia ja paistoin munakoisot vain reiluhkossa öljyssä. Kuitenkin näkisin että lopputulos on tälläkin tavoin maukas ja hyvä kompromissi ajankäyttö/maku -akselilla.
Minut on vallannut jälkiruokahullutus! Eikä ihan mikä tahansa, vaan triflehulluus. Ovatko nämä helpot ja hauskat kerrosjälkkärit jo sinulle tuttuja? Kun tajusin näiden helppouden ja monipuolisuuden, on meidän taloudessa syöty eräskin viikko joka päivä tätä veriappelsiinitrifleä. Tämän reseptin aion muovata aina sesongin hedelmälle tai marjalle sopivaksi. Veriappelsiinisesonki on meillä kestänyt jo kaksi kuukautta ja aina vaan nuo pirskahtelevat sitrukset löytävät tiensä koriini kaupassa. Veriappelsiini tosiaan on eri juttu kun tavallinen appelsiini, mehukkaampi ja makeampi. En ollut tätä ehkä täysin tajunnutkaan ennen tätä kautta, jolloin hullaannuin täysin.
Oletko jo osallistunut vegaanihaasteeseen? Tammikuussa alkava vegaanihaaste on oivallinen tapa aloittaa tutustuminen kasvissyönnin maailmaan. Jokapäiväisessä uutiskirjeessä on vinkkejä ja reseptejä sekä tietoutta vegaaniseen elämään tutustumiseksi. Osallistun nyt tänä vuonna kolmatta kertaa, koska kuulin että luvassa on uudistettuja reseptejä. Haluan myös vastaannottaa kirjeen, jos siitä vaikka löytyisi uutta inspiraatiota ruokavalioon. Tammikuussa kannattaisi kehitellä myös paljon reseptejä, koska useampi ihminen etsii juuri nyt niitä helppoja ja hyviä kasvisreseptejä haasteen myötä. Päätinkin että nyt blogiin pitää saada jokin helppo ja maukas pastaruoka!
Mitä tehdä kun kaapista kurkistaa vain pussillinen sipuleita? Mieleeni pulpahti automaattisesti sipulipiirakka! Pannulla pitkään haudutetut ja karamellisoituneet sipulisuikaleet maistuvat taivaallisilta sellaisenaan, mutta piirakkapohjalle levitettynä vegejuustojen kera räjäyttävät pankin! Jos olet etsiskellyt ihanaa tarjottavaa vieraille tai herkkua illanistujaisiin, älä etsi enää!
Halusin tehdä mokkapalareseptin jollain pienellä twistillä. Kaapissa pitkään pyörineet pretzelin muotoiset suolatikut antoivat tämän idean! En tiedä miksi tuo pretzelin muoto on jollain tapaa jouluinen, mutta itselleni se tuo jouluisia mielleyhtymiä. Siksi siis nämä ovat joulumokkapalat. Tavallisilla suorilla suolatikuilla saa aivan yhtä hyviä ja hauskan näköisiä mokkapaloja. Tämän reseptin juju piileekin nimenomaan noissa suolatikuissa, jotka antavat yllättävän paljon makua, näköä ja ennenkaikkea tekstuuria!
Mitä syödä syksyllä mökillä, kun grillin ympärilläkin alkaa olla koleaa? Onko kenties lähimetsästä tänäkin vuonna löytynyt ne muutamat kanttarellit, just niin monta, ettei raaski jättää metsään, mutta niin vähän ettei raaski tehdä kastiketta. Tässä on ratkaisu ja kenties oman elämäni yksi herkullisimmista makuelämyksistä. Supersimppeliä mutta ihan täydellistä!
Syksy on varkain saanut ja omenasesonki käy kuumana. Ensin näytti puissa tyhjältä, mutta jostain niitä punaposkia kuitenkin aina ilmestyy! Mökiltä hamstrasin myös mukaani pussillisen omenoita ja nyt olenkin pyöritellyt erilaisia omenareseptejä mielessäni. Hilloa on jo omiin tarpeisiin tarpeeksi, en ole kova makeiden säilykkeiden kuluttaja, mutta helpoin tapa säilöä tuntuu olevan juurikin hillot. Omenapiirakka on klassikoiden klassikko ja ihan must joka syksy. Reseptin kohteeksi valikoitui tänä vuonna gluteeniton versio.
Onko mitään ihanampaa kuin kääräistä maissi-tai vehnätortillan väliin raikasta salsaa, mausteisia soijasuikaleita ja viimeistellä koko komeus limen makuisella fraichella? Tacot valmistuvat nopeasti ja vaativat minimaalisen määrän hellan edessä seisomista. Kantavana teemana kulkee raikkaus. Jos sinulla on tapana ostaa tortillan väliin aina valmista salsaa, kokeile kerran tätä tuoreista kasviksista ja hedelmistä valmistettavaa raikkauden räjähdystä, et voi yksinkertaisesti pettyä!
Tänä vuonna olen tehnyt laajennusta puutarhassa, enemmän kasviksia, vihanneksia ja yrttejä. Saattaapa sekaan ilmestyä myös kasvihuonekin. Tämä resepti on täysin oman sadon inspiroima. Pinaattiletut on niin helppo ja maukas ateria, mikä usein unohtuu itseltäkin. Tuorepinaatista tehtynä letut ovat juuri sen karvan verran parempia kuin pakastepinaatista. Tai ehkä vielä himpun verran enemmänkin! Tuoreesta pinaatista lettuihin tarttuu se kesän raikkaus, vaikka pakasteversiot ovatkin aivan hyviä. Nämä letut saivat ylistävää palautetta kahdelta testaajalta, joten maku on kohdillaan. Niin on myös aterian hinta. Pinaattia ja paria jauhoa, that’s it!
Parsakausi on täällä! Ja se jos jokin on varma kevään merkki! Mitä tehdä parsasta? No sitruunaista parsarisottoa tietenkin! Jos jokin vihannes, niin parsa on ladattu täyteen niitä valoisia alkukesän öitä, nupullaan olevia puiden silmuja ja auringon lempeää lämpöä. Parsa on yhtä kuin odotus kesästä, se enteilee kihelmöivästi jonkin ihanan alkua.En tiedä onko parsa kasviksena niinkään suurin suosikkini, mutta kaikki nämä latautuneet tunteet ja odotuksen ihanan kamala tunne saavat symbolisen merkityksen ja parsa arvostuksensa.
Tämän hetken lempiruokani on muutaman vuoden takainen hittiruoka vegaanisesti. Vaahdotettu feta kasviperäisellä juustolla on ihana dippi oikeastaan mille vaan. Jos fetadipin vielä kuorruttaa paahdetuilla kirsikkatomaateilla ja tummilla viinirypäleillä, muuttuu tämä herkku taivaalliseksi! Uunissa paahdetut tomaatit ovat ehdoton juttu ja kaikkien tiedossa, mutta kun sekaan lisää vielä toisen pyöreän raaka-aineen, eli viinirypäleet, makumaailma on viimeistelty täydelliseksi.
Ihana pashajuustokakku pääsiäispöytään! Tässä kakussa käytetään Oddlygood Dreamy lemon-rahkavalmistetta, joka oli rakkautta ensi silmäyksellä. Tämä tuote oli oikea löytö tällaiselle pashanrakastajalle ja näitä onkin uponnut jo muutamia (kymmeniä). Halusinkin kehittää teille rakkaat lukijat, pääsiäisen makuihin sopivan juustokakkuohjeen. Sitruunaisen raikas ja kermaisen täyteläinen, tämä juustokakku on oma kevätlempparini ja sopii pääsiäispöytään kuin nenä päähän.
Niin se vain minullekin kävi! lainasin kirjastosta Yotam Ottolenghin keittokirjan “Simple” ja inspiroiduin. Monta hänen kirjaa laitoin varaukseen, mutta tämän sain ensimmäisenä ja yllättävän pian. Tuoreempia kirjoja saan odotella ehkäpä vuoden päivät, pelkään niin. Tässäkin teoksessa riittää ihmettelemistä. Ruoanlaittotyyli on näissä resepteissä aika erilainen kuin itsellä.
Tuntuu että tämä mauste on jo jonkin aikaa ollut kaikkien huulilla. Za’atar-huumaan on saattanut vaikuttaa Yotam Ottolenghin reseptejä ja lähi-idän makuja kohtaan herännyt mielenkiinto, joka tuntuu pikkuhiljaa tarttuvan minuunkin. En kuitenkaan valmistautunut tämän mausteseoksen valmistamiseen mitenkään, kaikki tarvittavat mausteet löytyivät jo valmiiksi kaapeistani.
Tarina alkaa siitä, kun taas kerran kokeilin tehdä itse nuudeleita. Noh, taas niistä tuli hajoavaa muhjua. Mietin mitä teen väärin ja onko kotitekoisten nuudelien todella tarkoitus olla niin…noh…löysiä! Kunnes, olin taas käymässä Jiahe-marketissa, joka on oma suosikkini Aasialaisista marketeista Hakaniemessä. Olin jo jonkin aikaa sitten huomannut jauhohyllyllä erilaisiin tarkoituksiin erityisesti kehitettyjä jauhoja. Kun silmiini osui “High gluten wheat flour”. kiinnostuin oitis tästä jauhosta vegaanin innolla, onhan seitanin tekeminen gluteenijauhoista kuulunut jo vuosia repertuaariini.
Tämän täytyy olla taikuutta! Sitä epäilin kun paistoin ensimmäisen pihvin tästä taikinasta. Se kun koostui lähes ainoastaan soseutetuista mung dal-pavuista, kaalista, sipulista, yrteistä ja mausteista! Tässä on oivat ja koossapysyvät kasvispihvit jos haluat syystä tai toisesta vältellä jauhoja!
Kirjoitan tätä tekstiä julkaisupäivänä ja ah mikä päivä on ollutkaan! Aurinkoa on saatu ja otettu täällä Helsingissä keittiön pöydän äärellä. Iloitsen pian koittavasta keväästä jo senkin kannalta, että ystäviä tulee nähtyä enemmän kesällä tuolla maailman turuilla ja toreilla. Ystävänpäivän merkitys itselleni on juuri ystävien juhlimisessa, ei niinkään amerikkalaiseen tyyliin romanttisissa merkeissä.
