Perinteistäkin perinteikkäämpi vispipuuro vie lapsuuden tunnelmiin. Tosin silloin puuro tehtiin aina puolukoista. Pensaassa killuvat suuret herukat huutelivat päästäkseen käyttöön, mutta mitä niistä sitten tekisi? Yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta, vispipuuro pongahti mieleeni jostain alitajunnan syövereistä. Piti ryhtyä tuumasta toimeen!

En tiedä miten tätä nyt hehkuttaisi, mutta jos vispipuuroa ei ole tullut itse tehtyä, kannattaa mielestäni kokeilla. Tämä on aivan erilaista vaahtoisen kermaista herkkua kuin kaupan valmiit puurot. Niitäkin lapsena on tullut jokunen kulutettua. Tähän voisin kuvitella sopivan mitkä tahansa marjat, aina mustikoista erilaisten herukoiden kautta puolukkaan. Mitenköhän pihlajanmarja käyttäytyisi?

Pinkki puuro on kaunista ja saa hyvälle tuulelle! Nautin puuron kesäisessä puutarhassa, omenapuun alla. Omenat eivät vielä ole kypsiä, mutta pudokkaat kaunistavat kesäisen kattauksen ja vievät ajatukset ihan hieman vain syksyn tunnelmiin. Herukat sen sijaan ovat kypsyneet aikaisin ja ensimmäisiä pääseekin poimimaan jo nyt. Muutama päivä sitten huomasin jo fiilisteleväni pimeneviä iltoja, sadetta ja kynttilöitä. Kyllä, syksy tulee hitaasti mutta varmasti, jahka ensin nautitaan kesän viimeisistä lämmönsävähdyksistä.

Vispipuuro mustaherukoista

• 1 litra vettä

• 3-4 dl mustaherukoita

• 1,5 dl mannasuurimoita

• 1 dl raakaruokosokeria

• ripaus suolaa

Laita vesi ja marjat kattilaan. Kiehauta ja keitä n. 10 minuuttia. Jos haluat sileää puuroa, siivilöi pois siemenet ja kuorenpalat. Lisää mannasuurimot koko ajan sekoittaen. Lisää vielä sokeri ja suola. Keitä puuroa miedolla lämmöllä välillä sekoittaen taas noin 10 minuuttia. Jäähdytä. Vatkaa sähkövatkaimella kuohkeaksi. Ripottele pinnalle sokeria. Tarjoile vaikka kauramaidon kanssa tai sellaisenaan.

Puutarhan sadosta nauttien, Päivi